Kiinteät hinnat Julkinen hinnasto Julkiset toimitusajat Ei tarjouskierroksia
Artikkeli

Miksi puuttuva suomenkielinen ohje johtaa myyntikieltoon

Tuote voi olla materiaaleiltaan moitteeton, rakenteeltaan turvallinen ja testattu. Silti sen myynti voidaan kieltää. Syynä on tieto, joka puuttuu.

14.12.2026 Lukuaika 7 minuuttia Kielivaatimus

Kun maahantuoja kuulee sanan myyntikielto, hän ajattelee vaarallista tuotetta. Palavaa laturia, myrkyllistä lelua, terävää reunaa. Se on ymmärrettävä oletus, ja se on väärä. Suuri osa markkinavalvonnan puuttumisista koskee tuotteita, joissa ei ole mitään fyysistä vikaa.

Kaksi eri kysymystä

Tuotesääntely esittää tuotteesta kaksi erillistä kysymystä, ja niihin vastataan eri tavoilla.

KysymysMiten siihen vastataanKuka sen ratkaisee
Onko tuote turvallinen? Testaamalla, mittaamalla ja arvioimalla riskejä. Vastaus vaatii laboratorion tai asiantuntija-arvion, ja se voi olla tulkinnanvarainen. Testauslaitos, valmistajan riskiarviointi, viime kädessä viranomainen.
Täyttääkö tuote sitä koskevat vaatimukset? Katsomalla. Onko merkintä paikallaan, onko ohje mukana, onko se oikealla kielellä. Vastaus on kyllä tai ei, eikä siitä voi olla eri mieltä. Kuka tahansa, joka osaa katsoa oikeaa kohtaa. Myös markkinapaikan tarkistusjärjestelmä.

Myyntikielto voi seurata kummasta tahansa. Jälkimmäinen on kuitenkin se, joka löytyy nopeasti, todetaan halvalla ja osoitetaan riidattomasti. Siksi se on myös se, johon valvonnassa törmätään useammin.

Miksi tieto on vaatimus eikä lisäpalvelu

Ohje ja merkintä eivät ole markkinointia. Ne ovat osa tuotetta samalla tavalla kuin sen materiaali. Perustelu on yksinkertainen: turvallisuus riippuu käytöstä, ja käyttö riippuu siitä, mitä käyttäjä tietää.

Lämmitin, jota ei saa peittää, on turvallinen vain, jos käyttäjä tietää sen. Lelu, joka ei sovi alle kolmivuotiaalle, on turvallinen vain, jos ostaja lukee sen pakkauksesta. Tieto ei ole tuotteen lisä vaan sen turvallisuuden ehto, ja siksi sääntely käsittelee puuttuvaa tietoa samalla vakavuudella kuin puuttuvaa suojausta.

Tästä seuraa yksi asia, joka yllättää useimmat. Vaatimustenvastaisuutta ei tarvitse todistaa vahingolla. Kenenkään ei tarvitse loukkaantua, eikä tuotteen tarvitse rikkoutua. Riittää, että vaadittu tieto puuttuu tai on väärällä kielellä.

Mitä Suomessa vaaditaan

Kielivaatimus ei ole tulkinta, vaan se lukee viranomaisen ohjeessa suoraan. Tukesin mukaan tuotteen mukana toimitettavat ohjeet ovat suomeksi ja ruotsiksi, ja tiedot annetaan pääsääntöisesti molemmilla kielillä.

Tekstiileissä vaatimus on vielä täsmällisempi. Kuituseloste eli tuotteen kuitukoostumus on ilmoitettava asetuksen (EU) N:o 1007/2011 mukaisesti, ja Tukesin ohjeistuksen mukaan merkintätiedot on annettava kuluttajalle suomeksi ja ruotsiksi. Kuitujen nimet kirjoitetaan kokonaan, eikä lyhenteitä saa käyttää. Vuori ja täyte ilmoitetaan erikseen.

Vastuu merkintöjen oikeellisuudesta on tuotteen valmistajalla tai maahantuojalla. Se ei ole kaupan vastuulla eikä tehtaan, jos tehdas on Suomen ulkopuolella.

Yleisin yksittäinen puute

Ruotsi. Suomenkielinen ohje osataan tilata tehtaalta, koska sitä osataan pyytää. Ruotsinkielinen jää tekemättä, koska kukaan ei muistuta siitä. Puolet vaatimuksesta on yhtä paljon täyttämättä kuin ei mitään.

Mitä puutteesta seuraa

Seuraukset kulkevat kolmella tasolla, ja ne eivät sulje toisiaan pois.

  1. Myyntikielto tai markkinoilta poisto. Erä ei liiku. Kustannus ei ole sakko vaan varasto, joka on ostettu ja jota ei voi myydä.
  2. Seuraamusmaksu. Laki kuluttajatuotteiden turvallisuudesta 184/2025 antoi Tukesille seuraamusmaksun, joka voi olla enintään yksi prosentti liikevaihdosta ja enintään 100 000 euroa oikeushenkilölle. Tekstiilien ja jalkineiden osalta virheellinen tai puutteellinen merkintä voi johtaa hallinnolliseen seuraamusmaksuun lain 265/2022 nojalla.
  3. Julkinen merkintä. Tukesin päätöksillä asetetut myyntikiellot ja palautusmenettelyt julkaistaan sivustolla vaarallisettuotteet.fi vuoden 2022 alusta lähtien.

Kolmas kohta on se, jota kannattaa miettiä pisimpään. Rekisteri kattaa sekä fyysiset vaarat että merkintä- ja tietopuutteet. Ne eivät ole siellä erikseen merkittyinä eri kategorioihin.

Yritys, jonka ainoa virhe oli puuttuva ruotsinkielinen ohje, päätyy siis sivustolle, jonka nimi on vaarallisettuotteet.fi. Ostaja, kauppaketju tai kilpailija ei lue päätöksen perustelua. Se lukee verkkotunnuksen.

Markkinapaikka ei odota viranomaista

Viranomaisvalvonta on satunnaista. Tukes ei ehdi katsoa jokaista tuotetta, ja moni puute jää löytymättä vuosiksi. Tämä on se osa, jonka moni maahantuoja on oppinut kokemuksesta ja joka saa koko asian tuntumaan teoreettiselta.

Markkinapaikka ei kuitenkaan ole satunnainen. Verkkokaupat ja markkinapaikat tarkistavat vaaditut tiedot kenttätasolla ja koneellisesti. Puuttuva tai virheellinen tieto johtaa listauksen piilottamiseen tai poistoon, ja se tapahtuu ilman ihmistä, ilman perustelua ja usein ilman erillistä ilmoitusta.

Ero on olennainen. Viranomainen antaa yleensä korjauskehotuksen ja määräajan. Järjestelmä ei anna kumpaakaan, ja myynti pysähtyy sinä päivänä.

Listan halvin puute korjata

Tämä on kuuden kohdan listan ensimmäinen kohta, ja se on kaikista kohdista halvin korjata. Puuttuva ohje ei vaadi testausta, laboratoriota eikä tuotemuutosta. Se vaatii tekstin, joka kirjoitetaan kerran ja joka pysyy voimassa niin kauan, kuin tuote pysyy samana.

Vertailun vuoksi: puuttuva tekninen tiedosto vaatii säädösten selvittämisen, aineiston kokoamisen ja usein testiraportteja. Puuttuva ohje vaatii kirjoittajan ja kääntäjän.

Ja tämä on syy, miksi tämä kohta jää niin usein tekemättä. Se on liian pieni ollakseen projekti ja liian tylsä ollakseen kenenkään vastuulla. Se ei näy tuloslaskelmassa, ennen kuin erä on jumissa.

Käyn kuuden kohdan listan läpi artikkelissa Kuuden kohdan tarkastuslista maahantuojalle. Ensimmäinen kohta on juuri tämä.

Usein kysytyt

Riittääkö ohje verkkosivulla?

Ei pääsääntöisesti. Turvallisuuden kannalta olennaisten tietojen on oltava käyttäjän saatavilla silloin, kun tuotetta käytetään. Verkkosivu voi täydentää mutta ei korvata tuotteen mukana toimitettavaa ohjetta. Rajanveto riippuu tuoteryhmästä, ja se kannattaa selvittää tuotekohtaisesti.

Kelpaako konekäännös?

Kielivaatimus täyttyy vain, jos teksti on ymmärrettävä. Konekäännös epäonnistuu tyypillisesti juuri turvallisuuslauseissa, joissa kielto, ehto ja aikamuoto ratkaisevat merkityksen. Väärin käännetty varoitus on huonompi kuin puuttuva, koska se näyttää siltä, että asia on hoidettu.

Voiko ruotsin jättää pois, jos myymme vain Itä-Suomeen?

Ei voi. Vaatimus ei perustu myyntialueeseen vaan siihen, että tuote saatetaan Suomen markkinoille. Kumpikin kansalliskieli on tässä samassa asemassa.

Kuka vastaa, jos tehdas toimitti ohjeen vain englanniksi?

Maahantuoja. Vastuu merkintöjen ja ohjeiden oikeellisuudesta on valmistajalla tai maahantuojalla, ja Suomeen tuotaessa se on käytännössä maahantuoja. Sopimus tehtaan kanssa voi ratkaista, kuka maksaa. Valvontavastuuta se ei siirrä.

Mitä jos tuote on ollut myynnissä vuosia ilman huomautuksia?

Se kertoo vain, ettei tuotetta ole tarkastettu. Vaatimusten täyttymisestä se ei kerro mitään. Vanha myyntihistoria ei ole peruste. Se on ensimmäinen asia, joka menettää merkityksensä siinä hetkessä, kun tuote päätyy tarkastukseen.

Mistä näen, mitä tuotteita on kielletty?

Tukesin ylläpitämältä sivustolta vaarallisettuotteet.fi. Se sisältää Tukesin päätöksillä asetetut myyntikiellot ja palautusmenettelyt vuoden 2022 alusta sekä yritysten vapaaehtoisesti tekemät markkinoilta poistot. Sitä kannattaa selata kerran oman tuoteryhmänsä osalta.

Lähteet

Alla ovat kaikki tässä artikkelissa käytetyt lähteet siinä muodossa, jossa ne on tarkistettu 7.9.2026.

  1. Tukes: Tuotteiden käyttöohjeet ja turvallista käyttöä koskevat merkinnät Ohjeet toimitetaan suomeksi ja ruotsiksi, ja tiedot annetaan pääsääntöisesti molemmilla kielillä. tukes.fi
  2. Tukes: Tekstiilien ja jalkineiden merkinnät Suomessa Kuituselosteen sisältö, kielivaatimus sekä valmistajan ja maahantuojan vastuu merkintöjen oikeellisuudesta. tukes.fi
  3. Asetus (EU) N:o 1007/2011 tekstiilikuitujen nimityksistä ja merkinnöistä Kuituselostetta koskevat vaatimukset. eur-lex.europa.eu
  4. Laki jalkineiden ja tekstiilituotteiden vaatimustenmukaisuudesta 265/2022 Kansallinen laki, jonka nojalla virheellinen tai puutteellinen merkintä voi johtaa seuraamusmaksuun. finlex.fi
  5. Laki kuluttajatuotteiden turvallisuudesta 184/2025 Voimaan 5.5.2025. Seuraamusmaksu enintään yksi prosentti liikevaihdosta ja enintään 100 000 euroa oikeushenkilölle. finlex.fi
  6. Tukes: Kuluttajatuotteiden turvallisuuden lainsäädäntö uudistui, uusi seuraamusmaksu viranomaisen käyttöön Seuraamusmaksun määrä ja se, kenelle se voidaan määrätä. tukes.fi
  7. Tukes: Vaaralliset tuotteet -rekisteri Sivusto vaarallisettuotteet.fi sisältää Tukesin päätöksillä asetetut myyntikiellot ja palautusmenettelyt vuoden 2022 alusta sekä yritysten vapaaehtoiset markkinoilta poistot. Kattaa sekä fyysiset vaarat että merkintä- ja tietopuutteet. tukes.fi
  8. Yleinen tuoteturvallisuusasetus (EU) 2023/988 Ohjeiden ja turvallisuustietojen kielivaatimus sekä talouden toimijoiden velvollisuudet. eur-lex.europa.eu
  9. Laki kuluttajatuotteiden turvallisuudesta 184/2025 Ohjeiden ja turvallisuustietojen kieli, 3 § 1 momentti. finlex.fi
Vilma Paasikivi
Vilma Paasikivi Perustaja, tuotetietojen tarkastaja ja tuottaja · Tuotetietotoimisto.fi

Tarkastan tuotetiedot ennalta määritellyn tarkastuslistan perusteella ja osoitan puuttuvat kohdat. Tämä ei ole juridinen lausunto eikä vaatimustenmukaisuuden vahvistus. Vastuu tuotteesta ja sen vaatimustenmukaisuudesta säilyy aina yrityksellä itsellään.

Selvitä, millä kielillä tuotteenne ohjeet ovat

Maksuton esitarkastus kolmesta nimikkeestä kertoo, mitkä kuuden kohdan listan kohdat täyttyvät ja mitkä eivät. Se ei vaadi teiltä aineistoa etukäteen.

Amliv Oy 3250351-8
Lauttakorventie 7
37130 Nokia
Yhteys Vilma Paasikivi
[email protected]
040 541 7489
Asiointi Palvelu
Hinnasto
Tarkastusrekisteri
Ehdot Toimitus- ja sopimusehdot
Tietosuojaseloste
Evästeet ja seuranta

© 2026 Amliv Oy · Tuotetietotoimisto.fi